Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokoontuu torstaina 23.3. päättämään hallopedohjesäännön päivittämisestä. Hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit ovat yliopiston hallinnossa vaikuttavia, oman alansa opiskelijoiden edustajia, jotka ylioppilaskunta lakisääteisesti nimeää. Siksi opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa alansa edustajien valintaan, mutta kaavailtu ohjesääntö poistaa sen. Uudistuksen tarvetta on perusteltu työmäärän vähentämisellä, epäpolitisoimisella, rahan säästymisellä ja sillä, että vaaleja tarvitsee pitää harvemmin. Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä on pettynyt sekä esityksen valmisteluun että sen sisältöön.
Muutoksen kerrottiin lähteneen käyntiin jo vuonna 2016, kun koulutuspoliittiselta asiantuntijalta on pyydetty selvityksiä vaihtoehtoisista tavoista valita opiskelijaedustajat. Tuloksena uuden hallopedohjesäännön sisällöstä viestittiin ensimmäisen kerran 1.3., ja ohjesääntöesitys saatiin nähtäväksi kokonaisuudessaan 9.3. Edustajistolle aikaa ohjesääntöön vaikuttamiseen tai edes siihen perehtymiseen jäi vähän, vaikka toimistolla uudistus oli ollut jo kuukausia työn alla.
Demokratia toteutuu vain, kun edustettavilla on mahdollisuus vaikuttaa edustajiensa valintaan. Aiemmin järjestetyissä hallopedvaaleissa se on ollut selvää, sillä jokainen opiskelija saa asettua ehdolle ja äänestää niissä. Vaikka monissa yksiköissä on päädytty äänestyksen sijaan ns. sopuvaaliin ehdokkaiden vähäisen määrän takia, on valta valinnoista ollut alan opiskelijoilla. Tiedekuntajärjestöt ovat kantaneet vapaaehtoisvoimin merkittävän vastuun vaaleista tiedottamisesta ja hallopedien etsimisestä, jotkut jopa haastatelleet hakijat. Jos ylioppilaskunta ei ole tyytyväinen työn delegoinnin tulokseen, voisi se myös itse panostaa niihin enemmän.
Mitä tilalle, kun vaaleista halutaan eroon?
Edustajistopoliittisten ryhmien nimeämistä henkilöistä koostettu toimikunta (9 jäsentä + puheenjohtaja) ei tuota hyvää tulosta, koska siitä puuttuu tiedekuntakohtainen osaaminen. Edustajistoryhmiä on vähemmän kuin tiedekuntia, eikä niitä voi velvoittaa nimeämään tietyn alan opiskelijaa, jolloin tiedekunnan opiskelijoiden huomioiminen jää sanahelinäksi. Valintatoimikunnan jäsenet eivät ole edustajistoon valittuja henkilöitä, joten on harhaanjohtavaa väittää, että edustajistovaalit antaisivat tälle mallille vahvemman mandaatin.
Jos vaaleista halutaan luopua, esittää Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä mallia, jossa toimikunnan jäsenet valitaan avoimella haulla jokaisesta tiedekunnasta (12 jäsentä + puheenjohtaja). Koska hallopedit eivät edusta ylioppilaskuntaa vaan oman alansa opiskelijoita, näemme tiedekuntien edustavuuden tärkeämmäksi kuin edustajistoryhmien edustavuuden. Molemmissa malleissa ylioppilaskunnan hallitus tai edustajisto nimittää sekä toimikunnan että nimeää opiskelijaedustajat, ja ne ovat oikeustieteen asiantuntijoiden mukaan sopivia. On edustajiston päätettävissä, haluaako se pitää päätäntävallan itsellään demokratiasta piittaamatta, vai mahdollistaa tasapuolisuuden eri alojen opiskelijoille.
Keskustelussa on tuotu esiin vaihtoehto, jossa edustajistoryhmistä koostuva toimikunta kuulisi tiedekunta- ja ainejärjestöjä päätöksiä tehdessä. Luonnollisesti Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä kannattaa järjestöjen kuulemista, sillä ne hoitavat opiskelijaedunvalvontaa ja kokoavat yhteen hallinnon opiskelijaedustajia. Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että kuuleminen toteutuisi aina, sillä se on ylioppilaskunnan säännöstötoimikunnan mukaan lain vastaista. Sosiaalisen median kommenteissa on havaittavissa yksimielisyys siitä, että järjestöjen kautta löydetään ja sitoutetaan motivoituneita hallopedejä, minkä takia niillä tulisi olla rooli valinnoissa.
Soitellen sotaan?
Tulevassa edustajiston kokouksessa Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä kannattaa ensisijaisesti esityksen palauttamista valmisteluun. Koemme, että nykyisellään tämä esitys ei ota huomioon opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia omaan hallopediinsä eikä valmistelussa olla kuultu tiedekunta- tai ainejärjestöjä. Kun päätöksenteko koskee konkreettisesti tiedekunta- ja ainejärjestöjä, niitä molempia tulisi kuulla valmistelua tehdessä.
Hallopedvalintoja tulee mielestämme kehittää nykyisestä. Emme ole kuulleet päteviä syitä vaalien järjestämisen estämiselle. HYY on jo budjetoinut rahat vaaleihin ja aikaakin on riittävästi, jolloin vaalit voitaisiin järjestää suunnitellusti. Opiskelijaedustajien valinta on yksi ylioppilaskunnan kolmesta lakisääteisestä tehtävästä, jota ei voi hoitaa hutiloiden. Tässä vaiheessa vastuullinen ratkaisu olisi siirtää ohjesäännön uudistus myöhemmäksi keväälle. Jos se kaikesta huolimatta halutaan tehdä jo nyt, toivomme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia jäävän jäljelle edes hiukan. Tätä varten olemme valmistelleet oman mallimme vaihtoehtoisen valintatoimikunnan koostamiseksi, jossa oman tiedekunnan hallopedvalintoihin vaikuttaa asiantunteva opiskelijaedustaja.
Olli Savisaari
Puheenjohtaja
Sara Järvinen
1. varapuheenjohtaja
Krista Rantanen
2. varapuheenjohtaja