Vastaus otsikon kysymykseen on helppo: kyllä voi. Tässä kirjoituksessa Krista Rantanen, teologian opiskelija ja HYALin edustajistoryhmän toinen varapuheenjohtaja, kertoo siitä, millaista on toimia ainejärjestöläisissä ilman, että on toiminut oman järjestönsä aktiivina.
Olen Krista ja opiskelen teologiaa. Olen toiminut HYALissa viime syksystä asti. Alun perin kaverini kannusti minua viime syksynä lähtemään toimintaan mukaan ja samalla innostuin myös ajatuksesta asettua ehdolle HYYn edustajistovaaleissa.
Nykyään toimin varaedaattorina teologien listalta ja olen myös HYALin edustajistoryhmän toinen varapuheenjohtaja. Kirjoitan pääasiassa muistioita ryhmälle, jotta edaattorit pysyvät kärryillä ryhmäämme koskevista ajankohtaisista asioista. HYALissa kaikille halukkaille riittää tehtävää ja jokaisella on mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin. Olen hyvin kiitollinen saamastani luottamuksesta, sillä olen toiminut HYALissa vasta vähän aikaa, eikä minulla ole minkäänlaista järjestöaktiivitaustaa. On ollut ilo huomata, että aikaisempi järjestöaktiivisuus ei ole ollut toiminnan edellytys, vaan innolla ja oikealla asenteella pääsee pitkälle.
Millainen yliopisto olisi ilman ainejärjestöjä?
Uskon, että meillä olisi aika tylsää. Tapahtumia olisi vähemmän. Fuksitoiminta olisi vaatimattomampaa. Ainejärjestöt huolehtivat myös opiskelijoidensa edunvalvonnasta isojenkin muutosten keskellä ja edunvalvonnan lisäksi järjestöt toimivat linkkinä jäsentensä välillä. Opiskelu on todella itsenäistä yliopistossa, joten kaveruus ja vuorovaikutus opiskelijoiden välillä luo yhteishenkeä. Yhteisöllisenä ihmisenä kaipaan ihmisiä, joita voin tervehtiä ja vaihtaa välillä muutaman sanan. Järjestöt tavoittavat parhaiten HYYn jäseniä, koska ne toimivat siellä, missä opiskelijat ovat.
Entä mitä on olla HYALilainen?
Ensisijaisesti ajamme ainejärjestöille tiloja, varoja ja koulutusta toiminnan mahdollistamiseksi. HYALissa tuomme esille ainejärjestöjen kautta opiskelijoille tärkeitä asioita. Vaikutamme esimerkiksi opintoihin ja siihen, miten saataisiin lisää joustavuutta ja erilaisia suoritustapoja, jotka edistävät opiskelun sujuvuutta. HYALilaisena ei välttämättä tarvitse olla aktiivinen järjestöläinen, joka istuu ainejärjestön hallituksessa tai toimii muissa luottamustehtävissä.
Tärkeintä HYALissa toimimisessa on, että arvostaa ainejärjestöjen toimintaa. Itse kuulun tiedekuntajärjestööni TYT:hen, vaikka en ole mukana luottamustehtävissä enkä oikeastaan ole ollut niistä kiinnostunutkaan. Kyse on omalla kohdalla ollut lähinnä ajan puutteesta. Olen priorisoinut ajankäyttöäni muihin asioihin, enkä ole oikeastaan kokenut kutsumusta toimia ainejärjestöni toverineuvostossa. Käyn tosin aktiivisesti järjestöni tapahtumissa ja tunnen monta aktiivia. Käyn sisäistä keskustelua järjestön ajankohtaisista asioista. Olen luonut kontakteja ja saanut uusia kavereita ainejärjestön kautta.
HYAL on muodostunut minulle tärkeäksi yhteisöksi. Olemme eri kampuksilla olevia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa yliopistoelämään. Mietimme, millaisen HYYn haluaisimme nähdä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Kunnioitamme toistemme taustoja ja haluamme luoda avoimuutta.
Joten jos tätä blogikirjoitusta lukee joku HYALin toiminnasta kiinnostunut, joka epäröi toimintaan lähtemistä, kannustan lämpimästi osallistumaan HYALin toimintaan. Toimintaan pääsee mukaan helposti esimerkiksi menemällä HYALin tapahtumiin, jotka ovat kaikille avoimia!
Krista Rantanen, teol. yo
HYAL edustajistoryhmän 2. varapuheenjohtaja