Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin yksi viidestä korkeakouluopiskelijasta maailmassa kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Auerbach ym., 2016). Suomessa tilanne on samankaltainen: YTHS:n teettämän korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyn mukaan 30 %:lla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista oli psyykkisiä vaikeuksia ja 16 %:lla oli päivittäin joitakin psyykkisiä oireita, kuten masentuneisuutta, ahdistusta tai uniongelmia (Kunttu, Pesonen & Saari, 2016). Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmat Suomessa ovat myös lisääntyneet koko 2000-luvun ajan (Kunttu ym., 2016).
Näiden kylmien tilastojen takana on tavallisia opiskelijoita. Ehkä sinullakin on kokemuksia ylitsesi vyöryävästä, hallitsemattomasta tenttistressistä tai ahdistuksesta paikallaan junnaavaa kandia kohtaan. Stressi ja ahdistus muuttuvat mielenterveyden ongelmaksi silloin, kun ne alkavat häiritä opiskelijan toimintakykyä. Jatkuvaa tulosta ja tuotteliaisuutta vaativa yhteiskunta ei ainakaan vähennä opiskelijan stressiä ja ahdistusta. Samalla kun opiskelijoita painostetaan pääsemään nopeammin sisään ja nopeammin ulos leikkauksista kärsineistä ja yhä kärsivistä yliopistoista sekä vieläpä innovoimaan siinä sivussa, olisi opiskelijoille tarjottava vastapainoksi helpommin saavutettavia ja paremmin toimivia mielenterveyspalveluita.
Mielenterveyden ongelmiin liitetään usein häpeää eli stigmaa, vaikka mielenterveyden ongelmat ovat todellisuudessa yleisiä. Tieteellisissä tutkimuksissa stigmalla on havaittu olevan pieni tai keskikokoinen, mutta selkeä negatiivinen vaikutus silloin, kun ihminen hakeutuu avun piiriin (Clement ym., 2015). Mielenterveyspalveluiden uudelleenmuotoilu ja kehittäminen ei siis välttämättä yksinään täysin auta, ellei yliopistoyhteisössä ja laajemminkin yhteiskunnassa puututa stigman muodostumiseen. Stigman täysmittainen purkaminen tuntuu ainakin minusta pitkältä ja haastavalta prosessilta, mutta hihat täytyy kääriä ja aloittaa jostain. Hyvä aika sille on nyt! HYAL on nostanut opiskelijoiden mielenterveyden yhdeksi teemoistaan syksyn 2018 edustajistovaaleissa. HYALin mielestä opiskelijoiden mielenterveyden on oltava aiempaa vahvemmin terveyskeskustelun keskiössä ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluita on parannettava entisestään. Tänään 10.10. vietetään kansainvälistä mielenterveyspäivää ja sen kunniaksi valaisin HYALin ankan vihreällä kiinnittääkseni huomionne opiskelijoiden mielenterveyteen.
#vihreaavaloa #kymppikymppi #mielenterveys
Maaria Seppälä,
HYAL Meikku
Lähteet:
Auerbach, R. P., Alonso, J., Axinn, W. G., Cuijpers, P., Ebert, D. D., Green, J. G. ym. (2016). Mental disorders among college students in the World Health Organization World Mental Health Surveys. Psychological Medicine, 46(14), 2955–2970. https://doi.org/10.1017/S0033291716001665
Clement, S., Schauman, O., Graham, T., Maggioni, F., Evans-Lacko, S., Bezborodovs, N. ym. (2015). What is the impact of mental health-related stigma on help-seeking? A systematic review of quantitative and qualitative studies. Psychological Medicine, 45(1), 11–27. https://doi.org/10.1017/S0033291714000129
Kunttu, K., Pesonen, T., & Saari, J. (2016). Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus 2016. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf