Miksi opiskelijan pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa?


Viime viikolla alkoi eduskuntavaalien ennakkoäänestys. Opiskelijalla on kolme hyvää syytä äänestää ja ne ovat koulutus, ympäristö ja toimeentulo. Korkeakouluopiskelijat ovat iso äänestäjäryhmä meitä on noin 300 000. Tästä huolimatta viime hallituskaudella tehtiin isoja leikkauksia koulutukseen ja sen vaikutukset ovat näkyneet opiskelijan arjessa.

Nykyään ei ole enää kovin tavatonta, että tenttituloksia ja suoritusmerkintöjä kursseista saa odottaa liian pitkään. Helsingin yliopistosta irtisanottiin paljon henkilökuntaa koulutusleikkauksien takia ja tulevaisuudessa aiotaan säästää tiloista. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Opiskelijaliike sekä myös muun muassa Helsingin yliopisto ovat molemmat tehneet väsymätöntä eduskuntavaaliehdokkaiden ja puolueiden lobbausta. Oletkin saattanut törmätä #koulutustaprkl- tai #siksitiede-kampanjaan. Tavoitteena on muun muassa palauttaa yliopistoindeksi ja lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Ensi vaalikaudella aloitetaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka vaikuttaa suoraan opiskelijan arkeen. Meidän on saatava äänemme kuuluviin. Opiskelijat ovat tällä hetkellä ainoa ihmisryhmä Suomessa, joka pakotetaan velkaantumaan oman toimeentulonsa saadakseen. Jos ei halua nostaa opintolainaa, on tehtävä opintojen ohella töitä. Tämä taas hidastaa useimmiten opintoja. Yksi ratkaisu tähän voisi olla perustulo.

Ilmastonmuutos on tekijä, jonka hidastamiseksi on toimittava nyt eikä 5 vuoden päästä. Liian pitkään ilmastomuutos on lakaistu maton alle. YK:n alaisen hallitustenvälinen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaiseman raportin mukaan meidän on saatava merkittävät päästövähennykset aikaan vuoteen 2030 mennessä. Muuten ilmaston lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen ei ole enää realististista ja ilmastonmuutoksen hintalappu kasvaa merkittävästi. Lasku tästä lankeaa meille ja tuleville sukupolville. Meillä on vain yksi planeetta, joka on korvaamaton. Opiskelijaliikkeen yksi vaalitavoitteista on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi tarvitaan myös globaaleja toimia ja niiden ajaminen onnistuu esimerkiksi Euroopan Unionissa, jonka jäsen Suomikin on.

Muista siis käyttää äänesi näissä vaaleissa. Jos me opiskelijat emme käytä ääntämme, joku muu kyllä käyttää sen meidän puolestamme.

Nimeni on Jonna. Löysin HYALin oikeastaan hieman vahingossa fuksina orientoivan viikon aikana. Päädyin silloin eräillä jatkoilla keskustelemaan politiikasta ja siitä se ajatus sitten lähti. Sinä iltana päätin lähteä ehdolle HYALin listalle edustajistovaaleissa.

Sitemmin olen toiminut muun muassa yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä listavastaavana viimeisimmissä edustajistovaaleissa ja tänä vuonna hallituksen jäsenenä sekä varaedaattorina.