Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan eli HYYn korkein päättävä elin on edustajisto. Edustajisto koostuu kuudestakymmenestä edustajasta eli edaattorista, jotka valitaan vaaleilla joka toinen vuosi. Edustajisto kokoustaa noin seitsemän kertaa vuodessa ja kokouksia voivat tulla seuraamaan kaikki HYYn jäsenet. Kokouksia voi seurata muuten myös livestreamilla! Edustajiston varsinaisten kokousten lisäksi edaattorit ja heidän varajäsenensä istuvat tekemässä päätöksentekotyötä erilaisissa ylioppilaskunnan työryhmissä ja valiokunnissa, kuten esimerkiksi talousjohtokunnassa, joka taas päättää esimerkiksi järjestötuista. Edaattorit jakautuvat erilaisiin edustajistoryhmiin, joista osa on puoluepoliittisesti sitoutuneita ja osa sitoutumattomia. HYALin ainejärjestöläisten edustajistoryhmä on esimerkiksi tällainen sitoutumaton ryhmä ja meillä on tällä hetkellä 16 edaattoria, joista jokaisella on kaksi varajäsentä.
Olin toiminut vuoden HYALin ry:n hallituksessa ja siellä minua oli alkanut pikkuhiljaa yhä enemmän kiinnostaa edustajiston toiminta. Koin, että minulla on paljon sellaista järjestötoiminnassa ja hallinnon opiskelijaedustajahommista kertynyttä kokemusta, jota olisi turha jättää käyttämättä, joten lähdin lopulta ehdolle. Meillä oli vaaleissa omalla kampuksellani Meilahdessa niin hyvä lista ehdokkaita, että mielelläni kampanjoin meidän kaikkien puolesta ja en miettinyt omaa mahdollista läpipääsyäni paljoakaan. Vaaleissa minulle yllätyksekseni loksahti sitten varsinainen paikka edustajistossa. Olen edelleen todella otettu jokaisesta saamastani äänestä! Vaalien jälkeen olen edustajiston kokousten lisäksi osallistunut paljon HYALin edustajistoryhmän toimintaan ja istun edustajiston lisäksi myös HYALin ryhmän edustajana valmisteluvaliokunnassa, joka esikäsittelee edustajiston varsinaisten kokousten asiat.
En ollut ennen edaattoriksi nousemistani koskaan käynyt edustajiston kokouksessa tai edes katsonut videoita kokouksista. Olisi ehkä kannattanut, sillä kokouskäytännöt olivat hyvin erilaisia kuin mihin olin järjestötoimijana tottunut. Esimerkiksi puheenvuoroja saa pyytää ainoastaan lapuilla, äänestysten aikana pitää olla todella tarkkana siitä, mitä vaihtoehtoja on äänestettävänä ja äänestykset tapahtuvat avoimina käsiäänestyksinä. Uuden edustajistokauden alussa käsitellään aika isoja asioita kuten ylioppilaskunnan ensi vuoden budjetti ja hallituksen valinta, joten perehdyttävää heti alkuun riitti. Selvisin näistä koitoksista kuitenkin HYALin edustajistoryhmän hyvän tuen avulla ja en todellakaan ollut alussa ainoa hieman pihalla ollut edustaja.
Olen ollut todella innostunut siitä, että edustajiston toiminnassa on päässyt tutustumaan myös muiden ryhmien edustajiin. Nautin mielipiteiden vaihtamisesta ja oman ajatteluni kehittämisestä. Ennen edaattoriutta ajattelin myös, että edustajistossa ei juurikaan mietitä asioita ylioppilaskunnan ulkopuolella, vaan keskitytään esimerkiksi omiin tiloihin ja varoihin. Todellisuudessa ylioppilaskunta ei ole kuitenkaan millään tavoin irrallinen yliopistosta tai yhteiskunnasta. Olen ollut todella vaikuttunut siitä kaikesta yhteiskunnallisesta vaikuttamistoiminnasta, jota ylioppilaskunnan hallitus ja eri valiokunnat tekevät.
Vaikka oma vaikutukseni ylioppilaskunnan toimintaan on ollut pientä tähän mennessä, olen kokenut tämän toiminnan todella merkitykselliseksi. On ollut kiinnostavaa olla mukana päättämässä esimerkiksi budjetista. Odotan kuluvalta vuodelta vielä ainakin hallituksenmuodostusmallin muokkausta ja ylioppilaskunnan strategian uudistusta. Osallistuin juuri edustajiston iltakouluun, jossa käsiteltiin ylioppilaskunnan strategiaa ja jäin paljon miettimään sitä, miten yhteisöllisyyden pitäisi näkyä tulevaisuudessa ylioppilaskunnan toiminnassa. Nykyisessä strategiassa yhteisöllisyydestä ei siis juurikaan puhuta. Yhteisöllisyyden vahvempi tukeminen ylioppilaskunnassa voisi auttaa esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmien selättämisessä. Olen myös viime aikoina pohtinut paljon sitä, miten ylioppilaskunta olisi lähempänä ihan kaikkia opiskelijoita. Tuntuu, että jatkuvasti törmää asioihin, joihin voisi vaikuttaa. Oikeastaan harmittaa vain se, etten lähtenyt HYALin ja ylioppilaskunnan toimintaan mukaan jo aiemmin!
Hauskaa vappua kaikille!
Olen Maaria, ensimmäisen kauden edaattori. Opiskelen psykologiksi ja olen opiskellut myös kognitiotiedettä. Ikuinen henkinen kotikampukseni on Siltavuorenpenkereellä Kruununhaassa, mutta nykyään tulen ylpeästi myös Meilahdesta. Päädyin HYALin toimintaan mukaan vasta viidentenä opiskeluvuotenani. Olin pitkään pyörinyt järjestöhommissa kognitiotieteen opiskelijajärjestö Intelligenziassa ja psykologian ainejärjestö Kompleksissa ja tehnyt erityisesti edunvalvontaa.
Oman alani tiedekuntamuutosten ja muiden silloisten yliopiston uudistusmyllerrysten aikaan huomasin, että on olemassa HYAL, joka tekee tärkeitä hommia HYYn edustajistossa. Minua pyydettiin mukaan HYALin hallitukseen vuodelle 2018. Koin tällaisen HYALin kautta ylioppilaskuntaan kulkevan yhdyssiteen hyödyttävän minua, kampustani, järjestöjäni ja opiskelualaani niin paljon, että lähdin innoissani mukaan HYAL ry:n hallitustoimintaan tekemään Meilahden listavastaavan pestiä. En ole katunut, sillä HYAL-ankat ovat mitä parhainta seuraa!